Jeee!! Voiko ihmisen lapsi onnellisempi olla kun luulee ensin menevänsä vanhempiensa luokse viikonlopuksi, mutta suunnitelmien muututtua reissun määränpääksi osottautuukin mökki? Eli meillä oli tarkotuksena mennä viettään viikonloppua Kiviniemeen koska siskoni Helsingistäkin oli sinne saapunut ja Mika olis menny isän kans kalaan. Noo suunnitelmat muuttuki ja lähettiinki perjantaina ajeleen kohti Kuusamoa. Vähän meinasin jänskättää kui Antonilla matkan teko sujuu, sillä ei olla tosiaan käyty Kiviniemeä kauvempana eli pisin matkustusaika on joku puoltoista tuntia ja nyt menis matkaan lähemmäs neljä. Turhaan mää huolehin, poikanen nukku Rukalle asti ja siittä ei olekkaan onneksi pitkä matka enää määränpäähän, joten kaikki meni paremmin kuin hyvin. Hyvä Anton!

Mökille saavuttiin aika iltasella ja silti oli ihan sika hyvä ilma ja aurinkoki vielä paisto eikä ollu ees kylmä. Ja siis vaikka olinkin enemmän kuin mielissään nii totta se silti on että oli hieno keli, ei siis pelkkää kuvitelmaa :D. Aamulla ei malttanu nukkua pitkään, vaikka normaalisti vetelemme koko poppoo sikeitä niin pitkään ku Antonki, mut nyt pomppasin ylös vähän jälkeen seittemän. Ihan vaan ihastelemaan kaikkia. Kaikki oli niinku aina ennenki, vaikkakin rinteestä puuttui kellari, jonka isä oli purkanut viikkoa aikaisemmin sen huonon kunnon ja sortuma vaaran vuoksi. Lauvantai päivä meniki ulkoillessa, Anton nukkui pitkät päikkärit rattaissa ja mää kuleksin vaan ympäriinsä kattelemassa.

Mökkimme sai viimekesänä uudenvanhan värin, eli isä vaihto ulkokuoren ja maalas entiselleen :)

Tälläset näkymät pirtin ikkunasta :) Vähän rantasaunan kattoa näkyy mut tuo järvi!<3

Käytiin lenkillä Ronttijoella eli järven päässä ja sieltä ensimmäinen kuva ja toinen on tullessa ennen mökille nousua:) Lenkkiseuralainen veteli sikkeitä pitkään ennen lenkkiä ja jälkeenkin. Tykkäs olla pihalla.

Päivän siinä seurailin myös päästäisten tai joidenkin hiirien juoksemista ja huomattiin että niitä oli ihan poikkeuksellisen paljon! En oo ikäissäni nähny nii paljo niitä kuin mitä nyt yhtenä päivänä. Oli se vissiin isänki silmään pistäny, sillä iltasella otettiin imppari ja alettiin tähtäileen. Tai aluksi kattelin isän, Mikan ja Harrin touhuja naureskellen sisältä, mutta se näytti nii loistavalta ajanvietteeltä että oli pakko liittyä seuraan. Siellä me kulettiin ympäriinsä ja joku kun hoksas hiiren sano siitä impparia kantavalle ja sit vaan tähtäiltiin. Ei säälittäny vissiin edes vattupuskat ku joku hoksas hiiren :D  Pakko sanoa että määki oon tappaja, nimittäin yks hiirulainen oli menny kävelylautojen alle nii ampuin sen sitte sinne... Hyi mua! Mut hauskaa oli ja vähenipä seki päästäishiiri kanta parillakymmenellä yksilöllä :D. Vielä ois riittäny niitten kans touhuamista mutta lähettiin saunomaan.   Voi hiirirukkaa :D Hyi minä ku tämmösiä laitan tänne

..

Tämä on otettu yläkerran ikkunasta. Ehkä näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä lopettaa tältä kertaa. Unohtakaa nuo kuolleet hiiret ja nauttikaa tulevasta kesästä! Tällaista tällä kertaa. Voikaa hyvin, kiitti ja hei!

-Ainokainen