Kun viimeksi kirjoittelin aktiivisemmin, oli elämäntilanteemme varmasti hyvin erillainen kuin silloin. En muista mitä aikaa silloin elelimme tässä vuodessa, joten kerrotaampas semmoinen kooste vuoden tapahtumista suurpiirteisesti. 

  • Tammikuussa Mika aloitti työt Tukholmassa ja minä jäin Antonin kans kahdestaan kotiin pörräämään. Päivät kului hitaasti ja öitä laskettiin yhdessä ipanan kanssa.
  • Anton täytti 12.2.2016 VUODEN! Juhlittiin useaan otteeseen sukulaisten ja ystävien kanssa. Meidän kirppu otti myös kehityksellisesti oman ikäisensä kiinni, joten keskoskontrollit jäivät ainaskin toistaiseksi taaksemme.
  • Maaliskuun lopussa sain yhtäkkiä töitä. Anton oli hoidossa fammun ja fastereiden luona, hyvin oli aikataulutettua elämä tuolloin.
  • Mikalla työkeikat piteni, kahden viikon jaksoissa mentiin kesälle saakka. Onneksi oli työt, muuten olisi ollut varmaan vaikeampaa. No, kaikesta selvittiin onneksi. 
  • Kesällä vietettiin ensimmäiset kaksiviikkoa pitkään aikaan kokonaisena perheenä! Kuin luksusta! Tuolloin oikeasti huomasi kuinka paljon sitä kaipaakaan toisen apua ja seuraa. Nähtiin paljon ihmisiä ja mökkeiltiin. Meillä oli kivaa yhdessä.
  • Kesällä töissä oli mukavaa, mutta hyvin helppoa. Huomasin kaipaavani enemmän haastetta ja aloinkin vilkuilemaan ympärille aktiivisemmin.
  • Elokuussa Anton aloitti päiväkodin. Se tuotti minulle ihan turhaan unettomuutta ja harmaita hiuksia, koska Antonin päiväkotiin siirtyminen meni ihan todella helposti! Ihan turhaan stressasin. Jossain välissä oli viikon mittainen sota menossa hoitoon menemisen kanssa, mutta onneksi Anton taas huomasi päiväkodin hyvät puolet.
  • Kävin muutamassa työhaastattelussa Oulussa, jotka päättyivätkin lyhyeen. Jo kirveen kaivoon heittäneenä ja elämäni surkeaksi todettuani sain vihdoin puhelin soiton.
  • Aikaisemmasta työhaastattelu paikasta pyydettiin töihin, ja minä otin työpaikan suoraan vastaan ja sitten vasta ilmoitin Mikalle Tukholmaan että me muutetaan kolmen viikon päästä Ouluun, muutes. 
  • Irtisanominen ihan ookoo työstä oli ehkä kuumottavinta ikinä, sillä en ollut kuin puhelimessa sopinut uudesta työstä. Onneksi kaikki meni hyvin ja aloinkin ravaamaan Oulussa koulutuksissa ihan solkenaan. 
  • Meillä oli siis kolmeviikkoa aikaa hommata asiat kuntoon ja muutimme 18.11 väliaikaisesti Virpiniemen mökkiin asumaan, koska emme saaneet asuntoa tuossa ajassa. 
  • Uusi työni alkoi 21.11 ja työpaikkana Attendo. Aloitimme työt OYS 30 neurologian osastolta, jossa olimme parisen viikkoa. Siirryimme kotiin ja täällä olemme, elossa toistaiseksi. 
  • Ainiin, tähän väliin piti sanoa, että me varasimme koiranpennun ennen kuin tiesimme Ouluun muutosta. Etsimme siis hetken Torniosta asunto, jossa olisi pihaa koiralle. Syntymätön pentu siis kerkesi sössiä meidän asunto kuviot myös Torniossa kuin Oulussakin. Meille sattui kuitenkin huono tuuri ja tämä pentu kuoli synnytyksessä, joten tämä pieni ei sitten tullutkaan meille näinä päivinä. Iloksemme saimme kuitenkin varattua tuttava perheestä "jos tämä astutus nyt onnistuu niin saatte siittä sitten" pennun eli meille sittenkin pitäisi tulla pentu maaliskuussa. 
  • Anton aloitti päiväkodin uudessa paikkaa, muttei kerinnyt olla kuin kaksi päivää koska sairastui enterorokkoon.
  • Mikan hoitaessa Antonia kotona hän alkoi myös katselemaan ympärilleen kiinnostuneena ja niin hän meni työhaastatteluun ja uusityöpaikka alkaakin ensivuoden alusta. Ja mikä parasta, se on Oulussa! En kestä kuin onnessaan olen koska vihdoin me voimme taas elää normaalia perhe-elämää eikä viikkoleskeyttä ole enää jäljellä kuin yhden reissun verran! 
  • Meillä olis vihdoin muutto taas edessä toivottavasti paljon pitkäaikaisempaan asuntoon!! Perjantaina saadaan avaimet ja sen jälkeen siivoillaan ja pakkaillaan kaikki kimpsut ja kampsut mukaan ja ajellaan parin kilometrin päähän uuteen kotiin. Olen kyllä hurjan helpottunut että pääsemme ennen joulua muuttamaan ja asettumaan taloksi uuteen kotiin. Ja että muutto saadaan tehtyä ennen kuin Mika menee Tukholmaan. Uusi asunto on rivitalo kolmio, josta voisin tehdä myöhemmin jonkinlaista esittelyä kuha asetutaan taloksi :)

Että tämmöstä. Olipas virkistävää muistella tätä vuotta! Kävin kyllä mielessäni ihan jokaisen hetken ja voin kyllä sanoa että joitain hetkiä ei ole kyllä ikävä, mutta joihinkin hetkiin voisi vielä hetkeksi palata. Paljon on koettu muutoksia vuoden aikana, joista suurin osa vain positiivisia. 

-Ainokainen